Suomalainen yrittäjä maksaa useita erilaisia veroja ja lakisääteisiä maksuja, jotka vaihtelevat yritysmuodon ja liikevaihdon mukaan. Tärkeimmät yrittäjän verot vuonna 2026 ovat tulovero, arvonlisävero (ALV), YEL-maksu sekä mahdolliset työnantajamaksut. Toiminimen verotus poikkeaa merkittävästi osakeyhtiön verotuksesta, ja oikea verosuunnittelu voi säästää tuhansia euroja vuodessa. Tässä oppaassa käymme läpi kaikki yrittäjän maksettavat verot ja paljonko ne maksavat käytännössä.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimen verotus
Toiminimen verotus perustuu siihen, että yrityksen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona. Tämä tarkoittaa, että toiminimen nettovoitto lisätään suoraan yrittäjän verotettavaan ansiotuloon. Vuonna 2026 Suomessa ansiotulon veroprosentti vaihtelee noin 12-54 prosentin välillä riippuen kokonaistuloista ja kunnallisveroprosentista.
Toiminimi ei ole erillinen verovelvollinen, toisin kuin osakeyhtiö. Tämä tekee kirjanpidosta yksinkertaisempaa, mutta tarkoittaa myös sitä, että yrittäjä vastaa kaikista veroista henkilökohtaisesti. Toiminimen tulos jaetaan verotuksessa pääomatulo-osuuteen ja ansiotulo-osuuteen, mikä vaikuttaa olennaisesti lopulliseen verorasitukseen.
Miten toiminimen tulos verotetaan pääoma- ja ansiotulona
Toiminimen elinkeinotoiminnan puhdas tulo jaetaan kaavamaisesti kahdeksi tulolajiksi. Vuonna 2026 pääomatulo-osuus lasketaan kertomalla yrityksen nettovarallisuus 20 prosentin laskennallisella tuotolla. Tämä osuus verotetaan kevyemmällä pääomatuloverokannalla, joka on 30 prosenttia 30 000 euron saakka ja 34 prosenttia ylimenevältä osalta.
Kaikki tämän ylittävä tulo verotetaan ansiotulona progressiivisen veroasteikon mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos toiminimesi nettovarallisuus on 50 000 euroa, saat 10 000 euroa tulosta verotettua pääomatulona. Jos toiminimesi tulos on 40 000 euroa vuodessa, 10 000 euroa verotetaan pääomatulona ja 30 000 euroa ansiotulona. Tämä jako on tärkeä ymmärtää verosuunnittelun kannalta.
Ansiotulon verotus ja veroprosentti 2026
Ansiotulon kokonaisveroprosentti muodostuu useista osista: valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero ja Yle-vero. Vuonna 2026 valtionveron progressio alkaa 17 prosentista 99 200 euron tuloilla ja nousee 44 prosenttiin yli 240 000 euron tuloissa. Kunnallisvero vaihtelee kunnittain, keskimäärin noin 20 prosenttia.
Esimerkiksi jos yrittäjä tienaa 4000 euroa kuukaudessa eli 48 000 euroa vuodessa pelkästään toiminimestä, kokonaisveroprosentti on tyypillisesti 30-35 prosenttia riippuen kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 14 400-16 800 euron vuosittaista verorasitusta. Jos tulot ovat 100 000 euroa vuodessa, efektiivinen veroprosentti nousee helposti 40-45 prosenttiin.
Yrittäjän eläkevakuutus YEL ja sen kustannus
Yrittäjän eläkelaki eli YEL-vakuutus on pakollinen kaikille 18-67-vuotiaille yrittäjille, joiden yrittäjätoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta ja joiden työtulo ylittää 8 984 euroa vuodessa (vuoden 2026 raja). YEL-maksu on lakisääteinen sosiaaliturvamaksu, ei varsinainen vero, mutta merkittävä kustannuserä yrittäjälle.
Vuonna 2026 YEL-maksun suuruus on 24,10 prosenttia yrittäjän vahvistamasta työtulosta. Jos yrittäjä määrittelee työtulokseen 30 000 euroa vuodessa, YEL-maksu on 7 230 euroa vuodessa eli 602,50 euroa kuukaudessa. Alle 53-vuotiaille yrittäjille ensimmäisen neljän vuoden ajalta on 25 prosentin alennus. YEL-maksu on kuitenkin täysimääräisesti vähennyskelpoinen verotuksessa, joten todellinen kustannus on noin 60-70 prosenttia nimellissummasta.
Toiminimen arvonlisävero ja ALV-velvollisuus
Arvonlisävero eli ALV on kulutusvero, jonka yrittäjä perii asiakkailta ja tilittää valtiolle. Vuonna 2026 Suomessa on kolme ALV-kantaa: yleinen 25,5 prosenttia, alennettu 14 prosenttia elintarvikkeille ja rehille sekä alennettu 10 prosenttia kirjoille, lääkkeille, liikunta- ja kulttuuripalveluille sekä henkilökuljetuksille.
Toiminimi on ALV-velvollinen, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa 12 kuukauden ajanjaksolla. Alle tämän rajan toimiva yrittäjä voi hakeutua vapaaehtoisesti ALV-velvolliseksi. Hakeutuminen on usein järkevää, sillä se mahdollistaa ostojen ALV:n vähentämisen. ALV ei ole yrittäjän kustannus, vaan läpijuoksuverona se siirretään asiakkailta valtiolle, mutta aiheuttaa hallinnollista työtä ja likviditeetin sitoutumista.
ALV-ilmoitusten jättäminen ja maksaminen
ALV-velvollisen yrittäjän tulee tehdä kausiveroilmoitus Verohallinnolle joko kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Vuonna 2026 raja kuukausi-ilmoitukselle on 50 000 euron liikevaihto, neljännesvuosi-ilmoitukselle 50 000-100 000 euroa ja vuosi-ilmoitukselle alle 50 000 euroa. Ilmoitus tehdään OmaVerossa ja maksu erääntyy ilmoituskuukautta seuraavan toisen kuukauden 12. päivänä.
Esimerkiksi jos yrittäjä laskuttaa asiakkaalta 1 000 euroa + ALV 255 euroa, yhteensä 1 255 euroa, yrittäjä tilittää tuon 255 euron Verohallinnolle. Jos samalla kaudella hän on ostanut tavaroita 500 euroa + ALV 127,50 euroa, hän saa vähentää tämän, jolloin maksettavaksi jää 127,50 euroa. Tämä ALV:n netottaminen on keskeinen osa yrittäjän kassavirran hallintaa.
Milloin kannattaa hakeutua ALV-velvolliseksi
Alle 20 000 euron liikevaihdolla toimiva yrittäjä voi harkita vapaaehtoista ALV-rekisteröitymistä, erityisesti jos hän myy yrityksille tai tekee merkittäviä hankintoja. Hakeutuminen kannattaa, kun ostot sisältävät paljon ALV:ia ja asiakkaat ovat ALV-velvollisia yrityksiä, jotka saavat vähentää ostojensa ALV:n.
Jos taas asiakkaat ovat pääosin kuluttajia ja ostot vähäisiä, ALV-velvolliseksi hakeutuminen voi nostaa hintoja kilpailukyvyttömäksi. Esimerkiksi konsultti, jolla on pienet kulut mutta kuluttaja-asiakkaita, saattaa joutua nostamaan hintojaan 25,5 prosenttia, mikä voi heikentää kysyntää. Päätös vaatii tarkkaa laskelmaa oman liiketoiminnan erityispiirteistä.
Toiminimen ennakkovero ja sen maksaminen
Yrittäjä maksaa tuloveroa ennakkoverojärjestelmän kautta kuukausittaisina erinä. Verohallinto määrää ennakkoveroprosentin ja euromäärän yrittäjän antaman tulonarvion perusteella. Vuonna 2026 ennakkoveron määrääminen perustuu yrittäjän ilmoittamaan arvioon vuoden kokonaistuloista sekä vähennyksistä kuten YEL-maksuista.
Ennakkovero maksetaan tyypillisesti kahdessa erässä: ensimmäinen osa vuoden aikana kuukausittain ja toinen osa marraskuussa. Jos ennakkovero jää liian pieneksi, yrittäjä joutuu maksamaan jäännösveron seuraavan vuoden lopussa, johon lisätään viivästyskorkoa. Jos taas ennakkovero on liian suuri, yrittäjä saa palautusta. Tämän vuoksi tulonarvion oikeellisuus on kriittisen tärkeää yrittäjän kassavirran kannalta.
Mitä tapahtuu jos ennakkovero on liian pieni
Jos yrittäjän todelliset tulot ylittävät tulonarvion merkittävästi, lopputulos on jäännösvero, joka erääntyy maksettavaksi verotuksen valmistuttua. Vuonna 2026 jäännösverolle lasketetaan viivästyskorko, joka on sidottu Suomen Pankin peruskoroon. Tällä hetkellä korko on noin 9,5 prosenttia vuodessa.
Esimerkiksi jos yrittäjä on arvioinut tuloikseen 30 000 euroa, mutta todelliset tulot ovat 50 000 euroa, lisäveron määrä voi olla 6 000-8 000 euroa veroprosentin mukaan. Tälle määrälle kertyy viivästyskorko noin vuoden ajalta, mikä voi olla 600-800 euroa lisää. Tämän välttämiseksi kannattaa päivittää tulonarviota OmaVerossa heti, kun tulot näyttävät ylittävän arvion.
Ennakkoveron muuttaminen ja tulonarvion päivitys
Yrittäjä voi ja kannattaa päivittää tulonarviota OmaVerossa useita kertoja vuodessa, kun liiketoiminnan kehitys selviää. Tulonarvion voi muuttaa milloin tahansa, ja Verohallinto laskee uuden ennakkoveron jäljellä oleville kuukausille. Tämä on erityisen tärkeää alkavan yrittäjän kannalta, jonka tulot voivat vaihdella merkittävästi.
Vuonna 2026 voit käyttää Verohallinnon veroprosenttilaskuria arvioidaksesi oikean ennakkoveron määrän. Laskuri ottaa huomioon tulot, vähennykset, kunnallisveron ja muut tekijät. Ennakkoveron oikea taso auttaa välttämään sekä suuria jäännösveroja että liiallista pääoman sitoutumista etukäteen maksettuihin veroihin, mikä parantaa yrityksen maksuvalmiutta.
Toiminimi ja palkkatyö – yhdistelmän verotus
Monet yrittäjät harjoittavat toiminimeä sivutoimisesti palkkatyön ohella. Tässä tapauksessa sekä palkkatulot että toiminimen tulot lasketaan yhteen ja verotetaan progressiivisesti. Tämä tarkoittaa, että toiminimen tulot voivat nostaa kokonaisveroprosenttia merkittävästi, sillä ne menevät palkkatulojen päälle progressiotaulukon korkeampiin portaisiin.
Esimerkiksi jos yrittäjä ansaitsee palkkatyöstä 35 000 euroa ja toiminimellä 20 000 euroa vuodessa, kokonaistulot ovat 55 000 euroa. Toiminimen tulojen efektiivinen veroprosentti voi olla 35-40 prosenttia, vaikka palkkatulojen keskimääräinen veroprosentti olisi vain 25 prosenttia. Tämän vuoksi yhdistelmätilanteessa on erityisen tärkeää suunnitella vähennysten hyödyntäminen maksimaalisen veroedun saavuttamiseksi.
Työnantajan sivukulut jos yrittäjä palkkaa työntekijöitä
Kun toiminimellä toimiva yrittäjä palkkaa työntekijöitä, hänestä tulee työnantaja ja hänen vastuulleen tulevat työnantajan sosiaaliturvamaksut. Vuonna 2026 työnantajan sivukulut ovat keskimäärin 23-25 prosenttia maksetusta bruttopalkasta. Tämä sisältää sosiaaliturvamaksun, työeläkemaksun, työttömyysvakuutusmaksun ja tapaturmavakuutusmaksun.
Jos yrittäjä maksaa työntekijälle 3000 euron kuukausipalkkaa, työnantajan sivukulut ovat noin 690-750 euroa kuukaudessa, eli yhteensä 8 280-9 000 euroa vuodessa. Lisäksi työnantajan on toimitettava ennakonpidätys työntekijän palkasta ja maksettava se Verohallinnolle. Työnantajarekisteriin rekisteröityminen on pakollista, ja se tapahtuu automaattisesti, kun ensimmäinen työntekijä palkataan.
Ennakkoperintärekisteri ja laskutus yrityksille
Ennakkoperintärekisteri on rekisteri, johon yrittäjät ja yritykset merkitään, kun he täyttävät tietyt kriteerit. Ennakkoperintärekisteriin kuuluminen tarkoittaa, että ostajayrityksen ei tarvitse toimittaa lähdeveroa maksaessaan laskua. Jos yrittäjä ei ole rekisterissä, maksaja voi olla velvollinen pidättämään 13 prosenttia laskun summasta ja tilittämään sen Verohallinnolle.
Vuonna 2026 ennakkoperintärekisteriin pääsee automaattisesti, kun toimii ALV-velvollisena tai työnantajarekisterissä. Rekisterimerkintä on tärkeä yritysmyynnissä, sillä se yksinkertaistaa laskutusta ja maksuja. Jos yrittäjä laskuttaa pääosin yrityksiä, ennakkoperintärekisteriin kuuluminen on käytännössä välttämätöntä kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Lähdeverosta ja sen välttäminen
Lähdevero on 13 prosentin ennakonpidätys, jonka maksaja toimittaa Verohallinnolle, jos palvelun myyjä ei ole ennakkoperintärekisterissä. Tämä tarkoittaa, että jos yrittäjä laskuttaa 1000 euroa, mutta ei ole rekisterissä, asiakas maksaa 870 euroa yrittäjälle ja 130 euroa Verohallinnolle yrittäjän verotilille.
Lähdeveron välttämiseksi yrittäjän kannattaa hakeutua ennakkoperintärekisteriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hakemus tehdään OmaVerossa, ja hyväksyminen tapahtuu yleensä muutamassa päivässä. Lähdeverojärjestelmä aiheuttaa hallinnollista taakkaa sekä myyjälle että ostajalle, ja se voi haitata kassavirtaa, kun yrittäjä saa vain 87 prosenttia laskutettavasta summasta heti käyttöönsä.
Paljonko toiminimellä saa tienata ilman veroja
Suomessa ei ole rajaa, jonka alle jäävät tulot olisivat täysin verovapaita toiminimellä. Kaikki elinkeinotoiminnan tulot ovat veronalaisia ensimmäisestä eurosta lähtien. Kuitenkin perusvähennys ja ansiotulovähennys pienentävät verotettavaa tuloa pienituloisten kohdalla, mikä käytännössä johtaa siihen, että erittäin pienet tulot voivat jäädä lähes verottomiksi.
Vuonna 2026 perusvähennyksen enimmäismäärä on 4 020 euroa ja se pienenee tulojen kasvaessa. Jos yrittäjällä ei ole muita tuloja, hän voi ansaita noin 15 000-18 000 euroa vuodessa ennen kuin efektiivinen veroprosentti nousee yli 10 prosentin. Tämä on kuitenkin riippuvainen kunnallisveroprosentista ja YEL-maksujen vähennyksistä. Käytännössä täysin verotonta toimintaa ei ole, vaan kyse on siitä, kuinka pieni verorasitus voi olla.
Toiminimen verotus kun liikevaihto alle 10 000 euroa
Kun toiminimen liikevaihto jää alle 10 000 euron vuodessa, yritystoiminta on todennäköisesti hyvin pienimuotoista tai sivutoimista. Tässä tapauksessa yrittäjä ei ole ALV-velvollinen eikä tarvitse YEL-vakuutusta, jos työtulo jää alle 8 984 euron vuosirajan. Kirjanpitovelvollisuus on kuitenkin olemassa, vaikka se voi olla yksinkertaistettua.
Vuonna 2026 alle 10 000 euron liikevaihdon yrittäjä maksaa tuloveroa ainoastaan nettotuloista eli liikevaihdosta vähennettynä kulut. Jos liikevaihto on 8 000 euroa ja kulut 3 000 euroa, verotettava tulo on 5 000 euroa. Tästä maksettava vero riippuu muista tuloista, mutta tyypillisesti jää alle 1 500 euron. Tämä tekee pienestä sivutoimisesta yrittämisestä verotuksellisesti kevyttä, kunhan kirjanpito on kunnossa.
Käytännön esimerkki verojen kokonaismäärästä
Tarkastellaan konkreettista esimerkkiä: yrittäjä toimii toiminimellä täysipäiväisesti, liikevaihto on 80 000 euroa vuodessa, kulut 30 000 euroa ja nettovarallisuus 40 000 euroa. Elinkeinotoiminnan tulos on siis 50 000 euroa. Tästä 8 000 euroa (20% × 40 000 euroa) verotetaan pääomatulona ja 42 000 euroa ansiotulona.
Pääomatulovero on 2 400 euroa (30% × 8 000 euroa). Ansiotulon vero noin 30-35 prosenttia keskimäärin, eli 12 600-14 700 euroa. YEL-maksu 35 000 euron työtulosta on 8 435 euroa, joka on vähennyskelpoinen, joten todellinen kustannus noin 5 500 euroa. Kokonaisverotaakka on siis noin 20 500-22 600 euroa eli noin 41-45 prosenttia tuloksesta. Käteen jää noin 27 500-29 500 euroa vuodessa eli 2 290-2 460 euroa kuukaudessa.
Veronmaksun optimointi ja lailliset vähennykset
Yrittäjä voi pienentää verotaakkaansa hyödyntämällä kaikki lailliset vähennykset. Tärkeimmät vähennykset ovat YEL-maksu, kotitoimistovähennys, puhelinkulut, autoedun sijaan kilometrikorvaukset, kirjanpito- ja lakipalvelut, koulutuskulut sekä edustuskulut rajoitetusti. Vuonna 2026 kotitoimistovähennys voi olla jopa 1 200 euroa vuodessa, jos kotona on erillinen työtila.
Lisäksi yrittäjä voi hyödyntää tutkimus- ja kehitysvähennysten korotettua 150 prosentin vähennystä tietyin ehdoin. Ateria- ja autokulujen osalta on tärkeää tuntea verovapaiden kulukorvausten rajat: kilometrikorvaus on 0,57 euroa/km vuonna 2026, ja päivärahat 20-49 euroa matkavuorokaudelta. Oikein suunniteltu verovähennysten hyödyntäminen voi säästää tuhansia euroja vuodessa ilman, että liiketoiminta muuttuu.
Related video about mitä veroja yrittäjä maksaa
This video complements the article information with a practical visual demonstration.
Tärkeimmät kysymykset
Paljonko yrittäjän veroprosentti on Suomessa 2026?
Yrittäjän veroprosentti riippuu yritysmuodosta ja tulotasosta. Toiminimellä toimivan yrittäjän efektiivinen veroprosentti vaihtelee 25-50 prosentin välillä. Pienillä tuloilla (alle 30 000 euroa/vuosi) veroprosentti on tyypillisesti 25-30 prosenttia, keskituloilla (30 000-60 000 euroa) 30-40 prosenttia ja suuremmilla tuloilla yli 40 prosenttia. Veroprosentti muodostuu valtion progressiivisesta tuloverosta, kunnallisverosta (keskimäärin 20%), mahdollisesta kirkollisverosta (1-2%) sekä Yle-verosta. Lisäksi tulee YEL-maksu, joka on 24,10 prosenttia työtulosta.
Mitä veroja yrittäjän pitää maksaa Suomessa?
Suomalaisen yrittäjän maksettavat keskeiset verot ja maksut vuonna 2026 ovat: tulovero (progressiivinen 12-54%), joka maksetaan ennakkoverojärjestelmän kautta, arvonlisävero (ALV 25,5%, 14% tai 10%), joka on läpijuoksuveroja asiakkailta valtiolle, YEL-maksu 24,10 prosenttia vahvistetusta työtulosta, sekä mahdolliset työnantajan sosiaaliturvamaksut (23-25% palkasta), jos yrittäjä palkkaa työntekijöitä. ALV-velvollisuus alkaa 20 000 euron liikevaihdosta ja YEL-vakuutus on pakollinen yli 8 984 euron työtulosta. Lisäksi toiminimen tulos jaetaan pääomatulo- ja ansiotulo-osuuksiin, jotka verotetaan eri tavoin.
Paljonko maksaa veroa jos tienaa 4000 euroa kuukaudessa yrittäjänä?
Jos yrittäjä tienaa 4000 euroa kuukaudessa eli 48 000 euroa vuodessa toiminimellä, kokonaisverorasitus on tyypillisesti 30-38 prosenttia riippuen kunnallisveroprosentista ja nettovarallisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa 14 400-18 240 euroa veroja vuodessa. Jos nettovarallisuus on esimerkiksi 30 000 euroa, 6 000 euroa tulosta verotetaan pääomatulona (30%, eli 1 800 euroa) ja 42 000 euroa ansiotulona (noin 35%, eli 14 700 euroa), yhteensä 16 500 euroa. Lisäksi tulee YEL-maksu, joka on vähennyskelpoinen mutta todellinen nettokustannus noin 5 000-6 000 euroa vuodessa. Käteen jää noin 2 300-2 600 euroa kuukaudessa YEL-maksujen jälkeen.
Tarvitseeko alle 20 000 euron liikevaihdon yrittäjä maksaa ALV:ia?
Alle 20 000 euron liikevaihdon yrittäjä ei ole automaattisesti ALV-velvollinen Suomessa vuonna 2026. Tämä tarkoittaa, että hän voi myydä palveluita ja tuotteita ilman arvonlisäveroa. Yrittäjä voi kuitenkin hakeutua vapaaehtoisesti ALV-velvolliseksi, mikä on usein järkevää, jos hän tekee merkittäviä hankintoja tai myy yrityksille. Vapaaehtoisesti ALV-velvolliseksi hakeutuminen mahdollistaa ostojen ALV:n vähentämisen, mikä pienentää todellisia kustannuksia. Jos asiakkaat ovat kuluttajia ja ostot vähäisiä, ALV-velvollisuuden ulkopuolella pysyminen voi olla kannattavampaa, sillä hinnat pysyvät kilpailukykyisempinä ilman 25,5 prosentin ALV-lisää.
Onko YEL-vakuutus pakollinen pienelle yrittäjälle?
YEL-vakuutus on pakollinen kaikille 18-67-vuotiaille yrittäjille, joiden yrittäjätoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta ja joiden työtulo ylittää 8 984 euroa vuodessa vuonna 2026. Jos työtulo jää alle tämän rajan, YEL-vakuutus ei ole pakollinen. Työtulo tarkoittaa sitä summaa, jonka yrittäjä kohtuullisesti ansaitsisi palkansaajana vastaavasta työstä. YEL-vakuutus on tärkeä, sillä se muodostaa pohjan työeläkkeelle, sairaspäivärahalle ja vanhempainpäivärahalle. Vakuutuksen laiminlyönti voi johtaa Eläketurvakeskuksen takautuvaan vakuuttamiseen ja sanktioihin. Ensimmäisten neljän vuoden aikana alle 53-vuotiaat saavat 25 prosentin alennuksen YEL-maksusta, mikä keventää alkuvaiheen kustannuksia.
Miten toiminimen verotus eroaa osakeyhtiön verotuksesta?
Toiminimen verotus eroaa merkittävästi osakeyhtiön verotuksesta. Toiminimessä koko yrityksen tulos verotetaan yrittäjän henkilökohtaisena tulona progressiivisesti, kun taas osakeyhtiö maksaa 20 prosentin yhteisöveroa voitostaan. Osakeyhtiöstä yrittäjä voi nostaa palkkaa ja osinkoja, jotka verotetaan eri tavoin. Toiminimen etu on yksinkertaisempi hallinto ja kirjanpito, mutta verorasitus on usein suurempi keskisuurilla ja suurilla tuloilla. Osakeyhtiö tarjoaa paremmat mahdollisuudet verosuunnitteluun ja voittojen jättämiseen yritykseen kasvua varten. Raja, jolloin osakeyhtiö tulee verotuksellisesti edullisemmaksi, on tyypillisesti 50 000-70 000 euron vuositulot vuonna 2026, mutta tämä riippuu yksilöllisistä tekijöistä ja tavoitteista.
| Vero tai maksu | Kuvaus ja määrä 2026 | Huomioitavaa |
|---|---|---|
| Tulovero (ansiotulo) | Progressiivinen 12-54%, keskimäärin 25-45% | Maksetaan ennakkoverojärjestelmän kautta kuukausittain |
| Pääomatulovero | 30% (alle 30 000 €), 34% ylimenevältä | Koskee toiminimen nettovarallisuuden 20% tuottoa |
| Arvonlisävero (ALV) | 25,5%, 14% tai 10% liikevaihdosta | Läpijuoksuerä, velvollisuus alkaa 20 000 € liikevaihdosta |
| YEL-maksu | 24,10% vahvistetusta työtulosta | Pakollinen yli 8 984 € työtulosta, vähennyskelpoinen |
| Työnantajan sivukulut | 23-25% maksetusta bruttopalkasta | Koskee vain jos palkataan työntekijöitä |
| Yle-vero | 0,35-3%, max 163 €/vuosi | Riippuu henkilökohtaisista tuloista |
