Valinta toiminimen ja osakeyhtiön välillä on yksi tärkeimmistä päätöksistä aloittavan yrittäjän uralla. Vuonna 2026 Suomessa toimii yli 285 000 toiminimeä ja noin 310 000 osakeyhtiötä, ja kummallakin yritysmuodolla on omat etunsa. Tämä kattava opas auttaa sinua valitsemaan oikean yritysmuodon liiketoimintasi tarpeisiin, taloudelliseen tilanteeseen ja kasvutavoitteisiin perustuen. Käymme läpi verotuksen, vastuukysymykset, perustamiskustannukset ja käytännön esimerkit molemmista vaihtoehdoista.
Mikä on toiminimi ja kenelle se sopii?
Toiminimi on Suomen yksinkertaisin ja edullisin yritysmuoto, joka sopii erityisesti yksinyrittäjille ja pienille palveluliiketoiminnoille. Vuonna 2026 toiminimen perustaminen Patentti- ja rekisterihallitukseen maksaa 110 euroa verkossa ja 145 euroa paperilomakkeella. Toiminimessä yrittäjä ja yritys ovat juridisesti sama henkilö, mikä tarkoittaa yksinkertaista hallintoa mutta myös henkilökohtaista vastuuta kaikista yrityksen veloista ja sitoumuksista.
Toiminimi on kannattava valinta, kun liiketoiminta on pienimuotoista, aloitusvaiheessa tai riskitaso on matala. Tyypillisiä toiminimiyrittäjiä ovat konsultit, valokuvaajat, kampaajat, graafiset suunnittelijat ja erilaiset kotitalouspalvelujen tarjoajat. Jos vuotuinen liikevaihto pysyy alle 100 000 eurossa ja yritykseen ei tarvita ulkopuolista rahoitusta, toiminimi on usein käytännöllisin vaihtoehto. Kirjanpito on yksinkertaisempaa kuin osakeyhtiössä, eikä erikseen vahvistettua tilinpäätöstä tarvita.
Toiminimen keskeiset edut ja haasteet
Toiminimen perustaminen on nopeaa ja edullista. Prosessi vie tyypillisesti 1-3 arkipäivää, ja käytännössä voit aloittaa liiketoiminnan heti rekisteröinnin jälkeen. Hallinnollinen taakka on kevyt: ei pakollisia hallituksen kokouksia, toimintakertomuksia tai yhtiökokouksia. Kirjanpito on suoraviivaisempaa, ja verotus tapahtuu yksityishenkilön tuloverotuksen kautta ansio- ja pääomatulo-osuuksien mukaisesti. Vuonna 2026 yrittäjän pääomatulo-osuus on 10 % nettovarallisuudesta, mikä voi olla verotuksellisesti edullista pienillä tuloilla.
Haasteena toiminimessä on henkilökohtainen vastuu, joka ulottuu myös yksityisomaisuuteen. Jos yritys velkaantuu, velkojat voivat hakea saataviaan yrittäjän henkilökohtaisesta omaisuudesta, kuten asunnosta tai säästöistä. Yrittäjä ei voi maksaa itselleen varsinaista palkkaa, vaan tulot nostetaan yksityisottoina, mikka vaikuttaa eläkekertymään. YEL-vakuutus on pakollinen, kun vuositulot ylittävät 8 838,51 euroa (2026), ja vakuutusmaksu on täysin yrittäjän itse maksettava. Rahoituksen saaminen voi olla haastavampaa, sillä pankit vaativat usein henkilökohtaisia vakuuksia.
Mikä on osakeyhtiö ja milloin se kannattaa?
Osakeyhtiö on itsenäinen juridinen henkilö, joka omistaa itse omaisuutensa ja vastaa veloistaan. Vuonna 2026 osakeyhtiön perustaminen edellyttää vähintään 2 500 euron osakepääomaa, joka tulee tallettaa yhtiön pankkitilille ennen rekisteröintiä. Perustamiskustannukset ovat kokonaisuudessaan noin 500-1 500 euroa riippuen siitä, käyttääkö perustaja perustetaanko yhtiö itse vai lakimiehen tai tilintarkastajan avustuksella. Kaupparekisterimaksu on 380 euroa verkossa ja 495 euroa paperiasioinnilla.
Osakeyhtiö kannattaa valita, kun liikevaihto ylittää 80 000-100 000 euroa vuodessa, liiketoiminta sisältää merkittäviä riskejä tai sopimusvastuita, tarvitaan ulkopuolista rahoitusta tai suunnitellaan kasvua ja työntekijöiden palkkaamista. Osakeyhtiö antaa uskottavampan kuvan liikekumppaneille ja asiakkaille, mikä voi olla ratkaisevaa B2B-liiketoiminnassa. Erityisesti rakentaminen, valmistus, ravintola-ala ja IT-konsultointi hyötyvät osakeyhtiömuodosta vastuunrajoituksen vuoksi. Jos suunnittelet myös sijoittajien mukaan ottamista tai yrityksen myymistä tulevaisuudessa, osakeyhtiö on käytännössä ainoa järkevä vaihtoehto.
Osakeyhtiön edut vastuunrajoituksesta verosuunnitteluun
Suurin etu osakeyhtiössä on vastuunrajoitus: osakkeenomistajat vastaavat yhtiön veloista vain sijoittamansa pääoman verran. Henkilökohtainen omaisuus on lähtökohtaisesti suojassa, ellei yhtiön puolesta ole annettu henkilökohtaisia takauksia. Tämä mahdollistaa rohkeamman liiketoiminnan kehittämisen ja investoinnit. Osakeyhtiössä toimitusjohtaja voi maksaa itselleen palkkaa, joka kerryttää työeläkettä TyEL-vakuutuksen kautta, mikä on usein edullisempaa ja turvallisempaa kuin YEL-vakuutus.
Verosuunnittelu on joustavampaa osakeyhtiössä. Vuonna 2026 yhtiöveron osuus on 20 % yhtiön tuloksesta, ja osingonjaossa voidaan hyödyntää alempia verokantoja. Jos osakkeenomistaja nostaa osinkoa 8 %:n vuotuisen pääoman tuoton rajaan saakka (laskettuna nettovarallisuudesta), 25 % osingosta on veronalaista tuloa ja 75 % verovapaata. Tämän yli menevästä osingosta 85 % on veronalaista. Tämä mahdollistaa merkittävät verosäästöt, kun voittoja kertyy yli 50 000-60 000 euroa vuodessa. Lisäksi yhtiö voi maksaa yrittäjälle sekä palkkaa että osinkoa, mikä optimoi kokonaisverorasitusta.
Osakeyhtiön haasteet ja velvoitteet
Osakeyhtiön ylläpito on merkittävästi työläämpää ja kalliimpaa kuin toiminimen. Kirjanpidon tulee olla kahdenkertaista kirjanpitoa, ja vuosittain on laadittava virallinen tilinpäätös, joka on toimitettava kaupparekisteriin. Tämä nostaa kirjanpitokustannukset tyypillisesti 150-400 euroon kuukaudessa riippuen liiketapahtumien määrästä. Lisäksi yhtiön tulee pitää vuosittain yhtiökokous, jossa vahvistetaan tilinpäätös ja tehdään muut keskeiset päätökset.
Perustaminen vaatii huolellista suunnittelua. Yhtiöjärjestys on laadittava oikein, osakepääoma sijoitettava tilille, ja hallitus nimettävä. Jos liikevaihto on pientä tai epäsäännöllistä, osakeyhtiön kustannukset voivat syödä merkittävän osan tuloista. Myös yhtiön rahavarojen yksityiskäyttö on rajoitettua: varoja ei voi nostaa vapaasti, vaan jako tapahtuu palkkana tai osinkona, joista kummastakin maksetaan verot. Virheistä hallinnossa voi seurata henkilökohtaista vastuuta johtajille, erityisesti veronmaksussa tai työeläkemaksuissa laiminlyöneille.
Toiminimi vai osakeyhtiö – vertailutaulukko 2026
| Ominaisuus | Toiminimi | Osakeyhtiö |
|---|---|---|
| Perustamiskustannus | 110-145 € | 500-1 500 € |
| Minimipääoma | Ei vaadita | 2 500 € |
| Vastuu veloista | Henkilökohtainen, rajoittamaton | Rajoittuu sijoitettuun pääomaan |
| Verotus | Ansio- ja pääomatuloverotus | Yhtiövero 20% + osinkovero |
| Kirjanpito | Yksinkertainen kirjanpito | Kahdenkertainen kirjanpito |
| Kirjanpitokustannus/kk | 50-150 € | 150-400 € |
| Voitonotto | Yksityisotot | Palkka ja osinko |
| Eläkevakuutus | YEL (pakollinen yli 8 838,51 €/v) | TyEL palkasta |
| Sopii liiketoimintaan | Pienimuotoinen, matala riski | Kasvuhakuinen, korkeampi riski |
| Uskottavuus | Hyvä pienissä palveluissa | Parempi B2B-toiminnassa |
Tämä vertailutaulukko osoittaa selkeästi, että valinta riippuu liiketoiminnan laajuudesta, riskitasosta ja kasvutavoitteista. Toiminimi sopii aloittelevalle yrittäjälle ja sivutoimiseen yrittäjyyteen, kun taas osakeyhtiö on ammattimaisen ja kasvuhakuisen liiketoiminnan valinta.
Milloin osakeyhtiö on kannattavampi kuin toiminimi?
Osakeyhtiö muuttuu kannattavammaksi vaihtoehdoksi tyypillisesti, kun vuotuinen tulos ylittää 50 000-60 000 euroa. Tässä vaiheessa osingonjaon veroedut alkavat kompensoida korkeammat hallinnolliset kustannukset. Jos yrityksessä on merkittävää omaisuutta, koneita, kalustoa tai toimitiloja, vastuunrajoitus suojaa yrittäjän henkilökohtaista omaisuutta mahdollisilta riskeiltä. Rakennusala, ravintola-ala ja valmistus ovat tyypillisiä aloja, joilla osakeyhtiömuoto on käytännössä välttämätön.
Myös rahoituksen hankkiminen on helpompaa osakeyhtiöllä. Pankit ja sijoittajat suhtautuvat myönteisemmin osakeyhtiön rahoitushakemuksiin, sillä yhtiön talous on selkeämmin erotettavissa omistajan yksityistaloudesta. Jos suunnittelet työntekijöiden palkkaamista, osakeyhtiö tarjoaa selkeämmän rakenteen työnantajavelvoitteiden hoitamiseen. Ulkomaankaupassa ja kansainvälisissä sopimuksissa kumppanit usein edellyttävät osakeyhtiömuotoa vakavasti otettavan yhteistyön edellytyksenä. Jos tavoitteenasi on myydä yritys tulevaisuudessa, osakkeiden myynti on huomattavasti yksinkertaisempaa ja veroedullisempaa kuin toiminimen liiketoimintakauppa.
Paljonko toiminimellä saa tienata?
Toiminimellä ei ole lakisääteistä ylärajaa sille, paljonko voi tienata. Teoriassa voit pyörittää miljoonan euron liikevaihtoa tuottavaa yritystä toiminimenä, mutta käytännössä tämä olisi riskialtista ja verosuunnittelun kannalta epäedullista. Suositus on, että kun vuositulot ylittävät 80 000-100 000 euroa tai nettovarallisuus kasvaa yli 150 000 euroon, osakeyhtiöön siirtymistä kannattaa vakavasti harkita.
Toiminimen tulot verotetaan yksityishenkilön tuloverotuksessa kahdessa osassa. Pääomatulo-osuus on 10 % yrityksen nettovarallisuudesta (varallisuus miinus velat), ja se verotetaan pääomatuloverokannan mukaan: 30 % kun pääomatulot ovat alle 30 000 euroa ja 34 % ylimenevältä osalta vuonna 2026. Pääomatulo-osuuden ylittävä tulo on ansiotuloa, jota verotetaan progressiivisen tuloveroasteikon mukaan, joka voi nousta jopa 51,5 %:iin korkeimmillaan. Tämä tarkoittaa, että suurilla tuloilla verotus muodostuu raskaaksi verrattuna osakeyhtiön osingonjakoon. Käytännössä monet yrittäjät pitävät 60 000-80 000 euron vuosituloa rajana, jonka jälkeen osakeyhtiö alkaa olla verotuksellisesti kannattavampi.
Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi – käytännön prosessi
Toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi on yleinen askel yritysten kasvaessa. Prosessi ei ole teknisesti yritysmuodon muutos vaan uuden osakeyhtiön perustaminen ja liiketoiminnan siirto siihen. Ensimmäinen vaihe on osakeyhtiön perustaminen normaalisti: yhtiöjärjestyksen laatiminen, osakepääoman tallettaminen ja rekisteröinti kaupparekisteriin. Tämän jälkeen laaditaan liiketoimintakauppakirja, jossa määritellään mitä omaisuutta, sopimuksia ja velkoja siirretään osakeyhtiölle.
Verotuksessa on kaksi päävaihtoehtoa. Sukupolvenvaihdoshuojennus (SVH-huojennus) mahdollistaa liiketoimintaomaisuuden siirron osakeyhtiölle veroneutraalisti tietyillä ehdoilla, mutta edellytykset ovat tiukat vuonna 2026. Toinen vaihtoehto on tavallinen liiketoimintakauppa, jossa siirrettävästä omaisuudesta maksetaan kauppahinta ja verot normaalisti. Käytännössä kannattaa hyödyntää tilintarkastajaa tai veroasiantuntijaa prosessissa, sillä virheet voivat johtaa kalliisiin veroseuraamuksiin. Sopimukset asiakkaiden ja toimittajien kanssa tulee päivittää, ja kirjanpito aloitetaan puhtaalta pöydältä osakeyhtiössä. Toiminimi voidaan lopettaa tai pitää passiivisena sen jälkeen, kun liiketoiminta on siirtynyt. Koko prosessi vie tyypillisesti 2-4 kuukautta.
Mitä eroa on Oy:llä ja Oyj:llä?
Osakeyhtiö (Oy) ja julkinen osakeyhtiö (Oyj) ovat molemmat osakeyhtiömuotoja, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja. Yksityinen osakeyhtiö on yleisin yritysmuoto Suomessa yli 310 000 kappaletta vuonna 2026, ja se soveltuu pk-yrityksille, perhepyrityksille ja startup-yrityksille. Julkisia osakeyhtiöitä on vain noin 140, ja ne ovat tyypillisesti suuria pörssiyhtiöitä kuten Nokia, Nordea ja Fortum.
Keskeisin ero on osakkeiden vaihtokelpoisu. Osakeyhtiössä osakkeiden siirto voidaan rajoittaa yhtiöjärjestyksessä lunastuslausekkeella ja suostumuslausekkeella, mikä antaa nykyisille omistajille määräysvallan siitä, kenelle osakkeita myydään. Julkisessa osakeyhtiössä osakkeita voidaan vaihtaa vapaasti, ja ne ovat usein listattuna pörssissä. Oyj:n minimiosakepääoma on 80 000 euroa, kun taas Oy:ssä riittää 2 500 euroa. Oyj:llä on tiukemmat hallinnointivaatimukset, mukaan lukien pakollinen hallituksen vähimmäisjäsenmäärä ja usein myös pakollinen tilintarkastus riippumatta yrityksen koosta. Käytännössä yksityinen osakeyhtiö on oikea valinta käytännössä kaikille pk-yrityksille, ja Oyj-muoto tulee ajankohtaiseksi vasta, kun suunnitellaan pörssiin listautumista tai laajaa julkista osakkeenomistusta.
Kevytyrittäjyys vaihtoehtona – milloin se kannattaa?
Kevytyrittäjyys on noussut suosituksi vaihtoehdoksi erityisesti freelancereiden ja osa-aikaisten yrittäjien keskuudessa. Siinä yrittäjä tekee yhteistyötä laskutuspalvelun kanssa, joka hoitaa laskutuksen, kirjanpidon ja verojen tilittämisen asiakkaan puolesta. Vuonna 2026 Suomessa toimii useita laskutuspalveluita kuten Eezy, Ukko.fi ja Truster, ja ne veloittavat tyypillisesti 3-8 % palkkiota laskutetusta summasta plus ALV.
Kevytyrittäjyys sopii erinomaisesti sivutoimiseen yrittäjyyteen, satunnaiseen projektityöhön tai kokeiluun ennen varsinaisen yrityksen perustamista. Siinä ei tarvitse perustaa yritystä ollenkaan, eikä huolehtia kirjanpidosta, arvonlisäverotuksesta tai YEL-vakuutuksesta erikseen. Laskutuspalvelu maksaa yrittäjälle nettotulot palkkana, josta vähennetään verot ja palvelumaksu. Tämä tarkoittaa, että tulot ovat ansiotuloa ja niistä kertyy työeläkettä, mikä on monelle tärkeä etu.
Kenelle kevytyrittäjyys sopii parhaiten?
Kevytyrittäjyys sopii erityisesti henkilöille, jotka tekevät satunnaisia keikkoja tai projekteja, mutta joilla pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä. Tyypillisiä kevytyrittäjiä ovat graafiset suunnittelijat, valokuvaajat, kouluttajat, sisällöntuottajat ja konsultit, jotka tekevät 5-20 projektia vuodessa. Jos vuotuinen laskutus jää alle 20 000-30 000 euron, kevytyrittäjyys on usein kustannustehokkain vaihtoehto.
Myös opiskelijat ja eläkeläiset hyötyvät kevytyrittäjyydestä, sillä se mahdollistaa joustavat tulot ilman monimutkasta byrokratiaa. Laskutuspalvelu hoitaa kaikki verotukseen ja lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät asiat, mikä vähentää virheiden riskiä. Aloitteleville yrittäjille kevytyrittäjyys toimii hyvänä testivaiheena: voit kokeilla liikeideaa markkinoilla ilman sitoutumista yrityksen perustamiseen. Jos liiketoiminta kasvaa ja tulot nousevat pysyvästi yli 30 000-40 000 euron vuodessa, kannattaa harkita siirtymistä toiminimeen tai osakeyhtiöön palvelumaksujen säästämiseksi.
Kevytyrittäjyyden rajoitukset ja haasteet
Suurin haaste kevytyrittäjyydessä on palvelumaksu, joka voi nousta merkittäväksi suurilla laskutussummilla. Jos laskutat 50 000 euroa vuodessa 5 %:n palkkiolla, maksat palveluista 2 500 euroa, mikä ylittää toiminimen vuotuiset ylläpitokustannukset. Lisäksi et voi tehdä verovähennyksiä työvälineistä, toimistokuluista tai matkakuluista samalla tavalla kuin toiminimellä tai osakeyhtiöllä, mikä nostaa todellista verotaakkaa.
Kevytyrittäjä ei myöskään voi rakentaa yritystään brändinä samalla tavalla. Laskut tulevat laskutuspalvelun nimissä, mikä voi heikentää ammattimaista imagoa. ALV-vähennysoikeus puuttuu, joten jos investoit kalliisiin laitteisiin tai palveluihin, menetät ALV-vähennykset. Kevytyrittäjyys ei myöskään sovellu varastotuotteita tai tavaroita myyviin yrityksiin, koska laskutuspalvelut keskittyvät tyypillisesti palvelumyyntiin. Jos suunnittelet pitkäjänteistä liiketoimintaa, asiakassuhteita useiden vuosien ajalle tai työntekijöiden palkkaamista, tarvitset oman yrityksen. Kevytyrittäjyys toimii parhaiten joustovana, väliaikaisena tai sivutoimisena ratkaisuna, ei pysyvänä yritysmuotona.
Voidaanko pitää toiminimeä ja osakeyhtiötä samaan aikaan?
Kyllä, yksi henkilö voi omistaa sekä toiminimen että osakeyhtiön samanaikaisesti. Tämä on täysin laillista ja jopa melko yleistä tietyissä tilanteissa. Esimerkiksi konsultti saattaa pitää toiminimeä henkilökohtaisille konsultointipalveluille ja osakeyhtiötä ohjelmistotuotteiden myyntiin. Tai kiinteistösijoittaja voi omistaa osakeyhtiön kautta kiinteistöjä ja pitää toiminimeä välityspalveluille.
Tärkeää on, että liiketoiminnot pidetään selkeästi erillään. Kirjanpidot tulee hoitaa erikseen, eikä varallisuutta tai tuloja saa sekoittaa keskenään. Toiminimi ei voi myydä palveluita osakeyhtiölle markkinahintaa alemmalla hinnalla, sillä se katsottaisiin peitellyksi osingonjaoksi ja verottaja puuttuisi asiaan. Molemmat yritykset maksavat omat veronsa: toiminimi yksityishenkilön tuloverotuksessa ja osakeyhtiö yhtiöverotuksessa. YEL-vakuutus tarvitaan vain toiminimelle, jos sen tulot ylittävät 8 838,51 euron rajan vuonna 2026.
Käytännössä kahden yritysmuodon ylläpito nostaa hallinnollisia kustannuksia, sillä kirjanpitoa on pidettävä kahdelle yritykselle ja mahdollisesti kaksi eri kirjanpitäjää. Tämä kannattaa vain, jos on selkeä liiketoiminnallinen tai verotuksellinen syy pitää toiminnot erillään. Monessa tapauksessa on järkevämpää hoitaa kaikki liiketoiminta yhden osakeyhtiön kautta, mikä yksinkertaistaa hallintoa ja kirjanpitoa merkittävästi.
Käytännön laskurit ja työkalut päätöksenteon tueksi
Päätöksenteon helpottamiseksi on olemassa useita laskureita, jotka vertaavat toiminimen ja osakeyhtiön veroeroja. Verohallinnon sivuilta löytyvät viralliset verolaskurit, joilla voi laskea oman tilanteen mukaiset veroseuraamukset. Myös useat tilitoimistot tarjoavat verkkosivuillaan ilmaisia vertailulaskureita, joihin syöttämällä arvioidun liikevaihdon, kulut ja nettovarallisuuden saa reaaliaikaisen vertailun eri yritysmuotojen verotuksesta.
Yrityssuomi.fi-palvelu tarjoaa kattavan perustamisoppaan molemmille yritysmuodoille, mukaan lukien täytettävät lomakkeet ja tarkat ohjeet. Vuonna 2026 myös tekoälypohjaiset neuvontapalvelut ovat yleistyneet, ja esimerkiksi Suomen Yrittäjät tarjoaa jäsenilleen pääsyn digitaaliseen neuvontapalveluun, joka analysoi yritysmuotovaihtoehdon yksilöllisten tietojen perusteella. Kannattaa myös konsultoida kirjanpitäjää tai tilitoimistoa ennen lopullista päätöstä, sillä ammattilaiset näkevät käytännön yksityiskohdat, jotka voivat vaikuttaa ratkaisuun merkittävästi.
Muista, että yritysmuotoa voi myös vaihtaa myöhemmin. Aloita mieluummin toiminimellä, jos olet epävarma, ja siirry osakeyhtiöön kun liiketoiminta kasvaa ja vakiintuu. Tämä minimoi alkuvaiheen riskejä ja kustannuksia. Päätös ei ole peruuttamaton, ja monet menestyvät yritykset ovat aloittaneet toiminimenä ja kasvaneet osakeyhtiöksi vuosien varrella.
Related video about toiminimi vai osakeyhtiö
This video complements the article information with a practical visual demonstration.
Teidän kysymykset, meidän vastaukset
Milloin osakeyhtiö on kannattavampi kuin toiminimi?
Osakeyhtiö tulee kannattavammaksi tyypillisesti kun vuotuinen tulos ylittää 50 000-60 000 euroa. Tässä pisteessä osingonjaon veroedut alkavat kompensoida korkeammat hallinnolliset kustannukset. Myös vastuunrajoitus tekee osakeyhtiöstä järkevämmän valinnan riskialttiissa liiketoiminnassa, kuten rakentamisessa tai valmistuksessa. Jos tarvitset ulkopuolista rahoitusta, suunnittelet työntekijöiden palkkaamista tai tavoittelet kasvua, osakeyhtiö on parempi valinta jo aiemmassa vaiheessa. Verotuksellisesti osakeyhtiö on edullisempi kun voitot kasvavat, sillä 20 %:n yhtiövero ja osinkoverotus ovat kevyempiä kuin toiminimen progressiivinen ansiotuloverotus korkeilla tuloilla.
Kumpi on parempi toiminimi vai osakeyhtiö aloittavalle yrittäjälle?
Toiminimi on useimmiten parempi valinta aloittavalle yrittäjälle, joka testaa liikeideaansa tai aloittaa pienimuotoisen palveluliiketoiminnan. Perustaminen on halpaa (110 euroa), nopeaa ja hallinnollisesti yksinkertaista. Voit keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen ilman raskasta byrokratiaa. Jos liiketoiminta osoittautuu kannattavaksi ja liikevaihto kasvaa yli 80 000-100 000 euron, kannattaa harkita siirtymistä osakeyhtiöön. Osakeyhtiö kannattaa valita heti alusta, jos ala on riskialtis, tarvitset merkittävää alkurahoitusta tai liiketoimintamalli perustuu nopeaan kasvuun ja sijoittajien mukaan ottamiseen.
Paljonko toiminimellä saa tienata ilman että kannattaa siirtyä osakeyhtiöön?
Toiminimellä voi teoriassa tienata rajattomasti, mutta käytännön suositus on, että kun vuotuinen tulos ylittää 60 000-80 000 euroa tai nettovarallisuus kasvaa yli 150 000 euron, osakeyhtiö tulee verotuksellisesti ja juridisesti järkevämmäksi. Tässä pisteessä toiminimen ansiotuloverotus (jopa 51,5 %) alkaa olla huomattavasti raskaampi kuin osakeyhtiön yhtiövero (20 %) ja osinkoverotus. Lisäksi suuremmilla liiketoimilla vastuunrajoituksen puute muodostaa merkittävän henkilökohtaisen riskin. Jos liikevaihto on korkea mutta tulos pieni, toiminimi voi toimia pidempäänkin, mutta tulosprosentti ratkaisee.
Voiko toiminimen muuttaa osakeyhtiöksi ja miten se tapahtuu?
Kyllä, toiminimen voi muuttaa osakeyhtiöksi, vaikka kyseessä ei ole varsinainen muutos vaan uuden osakeyhtiön perustaminen ja liiketoiminnan siirto. Prosessi alkaa osakeyhtiön perustamisella normaalisti, minkä jälkeen laaditaan liiketoimintakauppa toiminimen ja osakeyhtiön välille. Omaisuus, sopimukset ja mahdollisesti velat siirretään osakeyhtiölle kauppahinnalla. Parhaassa tapauksessa voit hyödyntää sukupolvenvaihdoshuojennusta (SVH-huojennus), joka mahdollistaa veroneutraalin siirron tietyillä ehdoilla. Prosessi vaatii kirjanpitäjän ja mahdollisesti veroasiantuntijan apua, ja se kestää 2-4 kuukautta. Asiakassopimukset päivitetään ja toiminimi voidaan lopettaa siirron jälkeen.
Onko kevytyrittäjyys halvempi vaihtoehto kuin toiminimi?
Kevytyrittäjyys on halvempi vaihtoehto pienillä vuotuisilla laskutuksilla, tyypillisesti alle 20 000-30 000 eurossa. Siinä ei ole perustamiskustannuksia eikä kirjanpitomaksuja, vain 3-8 %:n palvelumaksu laskutetusta summasta. Jos laskutat 15 000 euroa vuodessa 5 %:n palkkiolla, maksat 750 euroa, mikä on vähemmän kuin toiminimen kirjanpito- ja YEL-kustannukset. Kun laskutus ylittää 30 000-40 000 euroa, toiminimi tulee edullisemmaksi, koska palvelumaksut nousevat mutta kiinteät kustannukset pysyvät samoina. Lisäksi toiminimellä voit tehdä verovähenyksiä kuluista, mikä ei ole mahdollista kevytyrittäjänä.
Tarvitseeko osakeyhtiössä tilintarkastajan vuonna 2026?
Vuonna 2026 suurin osa pienistä osakeyhtiöistä ei tarvitse tilintarkastajaa. Tilintarkastusvelvollisuus syntyy vain, jos vähintään kaksi seuraavista kolmesta raja-arvosta ylittyy kahtena peräkkäisenä tilikautena: liikevaihto yli 400 000 euroa, taseen loppusumma yli 200 000 euroa tai keskimääräinen henkilöstömäärä yli 3 henkilöä. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä tilintarkastajan valitsemisesta vapaaehtoisesti, mikä voi lisätä uskottavuutta rahoittajien ja kumppaneiden silmissä. Pienet osakeyhtiöt voivat siis säästää merkittävästi, kun tilintarkastusta ei vaadita, sillä tilintarkastuksen hinta on tyypillisesti 1 500-4 000 euroa vuodessa.
| Päätöksenteon avaintekijä | Valitse toiminimi | Valitse osakeyhtiö |
|---|---|---|
| Vuotuinen tulos | Alle 50 000 € | Yli 60 000 € |
| Liiketoiminnan riski | Matala riski, palvelut | Korkea riski, sopimukset, velat |
| Kasvutavoite | Yksinyrittäjyys, tasainen | Kasvu, työntekijät, sijoittajat |
| Rahoitustarve | Oma rahoitus riittää | Tarvitaan pankkilainaa tai sijoittajia |
| Hallinnollinen osaaminen | Yksinkertainen malli | Valmiutta hallinnointiin |
| Toimiala | Konsultointi, freelance, palvelut | IT, rakentaminen, ravintola, valmistus |
| Aloitusbudjetti | Alle 500 € käytettävissä | Yli 3 000 € aloitukseen |